Ja sitten siihen ihan omaan elämään! Näemmä taas viikko hurahti kirjoittamatta. Ja mitä tässä välillä tapahtuikaan? Ainakin yllätys-vampyyrijuomapeli (katsotaan True Bloodia, aina kun joku sanoo vampire / blood / fuck, juodaan. Aina kun näkyy tissit / seksiä / verta, juodaan. Ja uutuussäännöissä – aina kun näkyy Eric uudessa kohtauksessa tai miksei vaikkapa vaan uudest kulmasta, juodaan)! Tämä tiistaina. Hauska hortoilu kaupungilla sen jälkeen. Kärrinpyörät ja lontoomies.

Ja likanen vanha mies veneessä, Ateneumin seinällä. Lupaus tissistä!

Kuvaushommiakin. Bitti ja koirrrat kävivät eilen kylässä, niityllä juoksenneltiin. Ja vähän Espoon metsän aluskasvillisuudessa. Kuvatuloksia täällä.

Eilen haettiin ison lätäkön takaa lentänyt Poets-fani kentältä. Niitä tulvii nyt monesta maasta, järjestävät täällä internatsunal-miitingin. Aika söpöä. Maailman parhaat fanit.

Fiilis on ollut ihan ok viime päivinä. Pidänpä peukkuja että jatkuukin vielä vähän aikaa.

Juttelin eilissäyönä parin ameriikkalaisen True Blood -fanin kanssa.. yksi kertoi menneensä kirjastoon lainaamaan Sookie Stackhouse -kirjasarjaa (spoilerivaroitus linkissä!!), johon tuo tv-ohjelma perustuu.

Kirjastotäti oli pyöritellyt päätään ja todennut että voi voi, niitä on varmaan täältä turha etsiskellä. Mimmi oli ollut ihmeissään suositun kirjasarjan kokoisesta aukosta ison kirjaston valikoimissa, mutta selityskin löytyi: paikalliset uskovaiset olivat päättäneet, että näitä synnin opuksia ei kukaan saisi lukea. Olivat muodostaneet eräänlaisen ringin, joka varaa ja lainaa kirjoja vuorotellen peräkkäin niin etteivät ne käytännössä kosketa kirjaston hyllyä koskaan. Sama päti mm. Anne Ricen legendaariseen vampyyrikirjasarjaan sekä Stephenie Meyerin Twilight-saagaan.

Mietinpä tässä vain, että pakkohan jonkun näistä rinkien tyypeistä on ne kirjat lukea, että tietävät vastustaa? Joutuuko tuo uhrautuja sitten helvetin porteille, kun moista jumalanpilkkaa harrastaa?

Itse luen noita kirjoja paraikaa, yhdeksännestä ja toistaiseksi viimeisestä sarjan kirjasta on jäljellä vajaa puolet.. kirjoissa tavallisten kuolevaisten keskuuteen astuneet, tuhansia vuosia piileskelleet vampyyrit elävät ennakkoluulojen ja jakautuneiden mielipiteiden myllerryksessä. Kirkko, joka esiintyy kirjoissa nimellä Fellowship of the Sun, on niin oivasti kuvattu kulttilahko, että voisi kuvitella sen olevan todellisuuteen pohjautuvaa stooria – varsinkin kun lukee ja kuulee näitä uutisia tosielämästä, kuten nyt. Nämä hihhulit vastustavat myös vampyyreja ja aiheesta saadaan kirjassa hianoja konfliktitilanteita aikaan.

Enpä spoilaile enempää. Tällä hetkellä True Blood -sarjaa esittää USA:ssa HBO, alkanee Suomessa vuoden alussa. Luin juuri eilen jostain, että vampyyristoori on kanavan katsotuin sitten The Sopranoksen. Viuviuviuu!!! Eilen HBO myös varmisti sarjan jatkumisen kolmannen kauden merkeissä 2010. Viuviuviuuu osa2!!!

Loppuun haluaisin laittaa tähän keskustelun aiheeseen liittyen. Nauratti.. ja on mainio esimerkki sarjan viihdyttävästä sanailusta:

JASON: I don’t know who Lazarus was, but he sure as hell was not the first vampire. Everybody knows it was Dracula.

LUKE: It’s in the Bible moron. Jesus brought Lazarus back from the dead.

JASON: So Jesus made the first vampire? Maybe Jesus was the first vampire. Man, he rose from the dead too, and he told people, “Hey y’all, drink my blood it’ll give you special powers.”

LUKE: Jesus never said that -

THIRD GUY: The first vampire was Cain. Being a vampire is the mark of Cain. It’s God’s punishment for bringing the first evil into the world by killing his brother.

LUKE: No, the first evil was Eve, for eating the apple. That’s why they call it Eve-il.

JASON: That wasn’t even… That was just skirtin’ the rules. Evil is making the premedicated choice to be a dick.

LUKE: One thing you can count on – God will make sure evil gets punished.

JASON: Yeah? Then explain Europe to me.

Taas näitä päiviä. En jaksa kuin kattella ympärilleni, huomata joka nurkassa asioita, joille pitäisi tehdä jotain. Rakentaa tuotekuvausteltta DIY-meiningillä ja ottaa siinä muutamia kuvia, siivota, pyyhkiä pölyt, piirtää, suunnitella, vaihtaa kukkiin mullat, siivota vähän lisää, nauttia kesästä menemällä ulos näillä ilmoilla, siivota taas lisää, käsitellä tuhat valokuvaa (no niitä sain sentään tänään muutamia kymmeniä tehtyä), vastata asiakkaille kyselyihin, kirjoittaa kolme haastista – no näistä parin kanssa mä olen jo luovuttanut, hoitaa veroasioita, päivittää sivut, tehdä levynkansi ja logo, maalata kaks taulua, ..

Mua uuvuttaa jo toi listan lukeminen. ARGH!!!

Sitten on pari niin isoa asiaa, mitkä vaivaa jatkuvasti, että tuntuu kuin yrittäis uida ulapalta rantaan eikä pääsis sinne ikinä. Jalat jossain kalaverkoissa. Noh, eipä auta kuin jatkaa porskuttamista. Pari tyyppiä on jankuttaneet, että pitää vaan antaa itelleen anteeksi jos ei AINA pysty kaikkeen. Mutta entäs jos ei IKINÄ pysty MIHINKÄÄN?

Lähtis Kreikkaan ratsastamaan kuukaudeks hevosia, vaikka.

Huuh! Tuli viikon aikana otettua ehkä sellaiset tuhat kuvaa. Tai no, kolmen vajaan päivän aikana. Häitä ja leffakuvauksia ja pari omaa räpsäisyä. Tänään sitten kuus tuntia noita leffaotoksia touhusin kuntoon, huomenna vuorossa morsiuspari.

Fiilis on ollut jo monta päivää parempi, mihin oon aika tyytyväinen. Mahtava meno. Perjantaina kipaisin karonkassa ja paria muuta tyyppiä näin samalla, ja jostain syystä oli kokoajan sellanen ulkopuolinen olo – kaikesta. Ehkä noi baarijuoksut voisi pikkuhiljaa jättää vähemmälle, jos ei kert iloa enää irtoa.

Torstaina kipaistiin katsomaan Häri Potteri kutsuvierastilaisuuteen (pummasin vähän nk. suhteilla tikettejä vaik kovasti nolotti). M jäi suustaan kiinni ennen saliin menoa, mutta Sadun kanssa kärppänä varattiin paikat ja hamstrattiin popparit. Potterit on kyllä niin lumoavia. Vaatii tietysti ehkä vähän kakaramaista luonnetta, että niistä osaa nauttia.. tai en tiä. Onhan ne myös aika synkkiä ja moniulotteisia toisaalta – miksei aikuiset vaan antais periks ja tykkäilis!!

Siellä oli paikalla ne Potterin parhaan kaverin veljespoikien näyttelijät, käytiin niitä ihmettelemässä ennen elokuvaa. Tapahtui myös eräänlainen sormiepisodi, vahingossa, ei mitään vakavaa, mutta se paisui jälkikeskusteluissa sitten isoksi ja hupaisaksi. Awesome. M:ää nolotti niin että se kikatti puol tuntia ja halusi huutaa ennen leffaa salin edessä esittäytyneille veljeksille I’M SOOORRRYYY!!!!!

Ai niin ja Pupumiehen kans käytiin rannassa istuskelemassa, oliko se perjantai? Mulla oli ihan älyttömän huano ilta Potterin jälkeen ja aamu alkoi samoissa merkeissä, mutta Pupu oli niin sitkeä viestiensä kans, että pakotin itteni fillarin selkään. Ja siitähän se parempi meininki irtos oitis. Neljä tuntia merituulessa auringossa, ja nenä punottikin kivasti pitkin viikonloppua. Enskiokin pääsi vähän mereen kahlailemaan.

Ja lauantaina ne Saaran & Antin häät. Olipa ihanat. Olin siellä kuvaajan ominaisuudessa, mutta ehdin siemaista pari punkkua ja vähän hääruakaakin välissä. NAM.

Olikohan siinä nyt kuulumisia muutamalta päivältä tarpeeks. Ehkä.

Tänään nauratti: Etana.
Eilen kokeilin: Maalausprosessia nopeutettuna videolle.

Kuolevia eläimiä. Putoavia hissejä, kammottavia ääniä, paniikkia ja palokunta joka ei pysty auttamaan. Kämmenen lävistäviä lasinkappaleita. Lääkäri, joka ei olekaan lääkäri, vaan joku joka haluaa tappaa ja jahtaa käytävillä ruiskeen kanssa, tuikkii sitä odottaviin potilaisiin, syvälle reisilihaksiin. Hajoavia parisuhteita ja jättämistä.

Sellaista tuossa kattelin, heräsin paniikkiin pari kertaa, ja sitten päätin etten enää kattele.

Onpa ollu karmivimman rankimmat pari viikkoa. Välillä on tuntunut, että nyt lähden huutamaan apua jonnekin kadulle, mutta sitten kuitenkin olen jäänyt selviämään yksin. Nukkumalla, pitkillä suihkuilla, miedolla lääkityksellä. Yhden maailman parhaimman ja optimistisimman ja tärkeimmän tyypin sanomilla asioilla vähäsen. Viime viikolla lätkäisin sille kyllä sellaisen romaanin luettavaksi, ettei taida hetkeen jaksaa keksiä asioita joilla mua nostaa pinnalle. Tai ei ehdi! On kiireinen, mää tiijän.

Oon kyllä kiitollinen, että muutama tilanteen ymmärtävä ihminen löytyy.. kert loppuosa maailmasta tuntuu pitävän kaikkea teeskentelynä ja huonona asenteena ja esim. liikunnan puutteena. Wtf.

Pari aamua on olleet nyt vähän iisimpiä. Eilen kyllä illalla taas kosahti mielialat vähän alhaisiksi, mutta kyl tää tästä. Pakko. Haluan tehdä juttuja, saada aikaiseks, onnistua.

Viimeistelin yhden tatskakuvankin just, onhan siinä jo tälle päivälle.

• Kotisivujen tilaajalle kaupan päälle 100e arvoinen navigaattori.
• Maalauksia myytävänä (päivitys tulossa pian uusista tekeleistä.)
• Kahden tai useamman printin tilaajalle mukavia alennuksia – kysy mieleisesi paketin hintaa ja tarjousta!

Onko tästä blogista tullut ihan mun oma mainosspotti? Siltä vähän tuntuu. Mutta pakkohan se on yrittäjän yrittää :)

Alla jo yhden kauden verran töllössä pyörineen (hyvän!) tv-sarjan sekä tulevan teinivampyyrileffan julisteet. Hmm.

Luulis, että aiheesta VAMPYYRI sais jotain muutakin irti. Vai tämmönenkö kuva teille tulee heti aina mieleen ku niistä puhutaan?

Rovaniemellä on valitettavasti mennyt konkurssiin Siperianhusky safari, joka on tarjonnut rekiajoa ym. matkailijoille. Omistajalla on 82 siperianhuskyä.

Huskyt ovat erittäin hyväsukuisia ja niistä kaikista on nähtävissä sukutaulut. Osa koirista on rekisteröityjä ja osa ei. Ikä-haarukka on laaja, mutta nuorimmat kotia vailla olevat ovat 2-3kk. ikäisiä pentuja.

Koirien uudelleen sijoittamisesta vastaava on ammatiltaan varatuomari, eli mistään pimeästä touhusta ei ole kyse! Omistaja on vailla koirista vain nimellisen hinnan (n.100€).

Jos siis tiedät tuttavan, joka olisi kiinnostunut tarjoamaan kodin siperianhuskylle, otathan yhteyttä (puhnro multa, en viitsi pistää tähän julkisesti)! Toimi pikaisesti, sillä jäljelle jääneet koirat joudutaan valitettavasti lopettamaan…

Nyt kaikki korvat hörölle ja kuulostelemaan, josko näille eri hianoille koirille voisi jostain koti löytyä!