Reissu tehtiin, hieno oli. Mahtavia ihmisiä, nättejä kaupunkeja, mieltäjärisyttävä Kilmainham Gaol.

Oli tarkoitus kirjoittaa sellainen superpitkä & näppärä reissukertomus päivä päivältä läpikäyden, mutta joulun olin kipeänä, joulun jälkeiset päivät olen ollut lähinnä LAISKA. Mikään ei kiinnosta eikä innosta eikä oikein mitään jaksa. Paitsi kutoa sukkaa ja katsoa telkkaria. On jotenkin fiilis että tää on jonkinlaista masennuksen esiinpilkahtelua, sellainen raskaan ponnistelun havina tässä taas on. Mutta kun ei siitäkään jaksa enää valittaa tai välittää, sou not.

Asioita, valokuvia, piirtämistä, maalaamista, siivoamista, touhuamista, EN GYGENE.

Laitoin tuonne kuitenkin jo muutaman kuvan.. ne kertovat paikoista, joissa on käyty, mutta eivät sitten oikeastaan mitään siitä, mitä tapahtui niiden paikkojen jälkeen. Lisääkin olis, kuhan tässä saa aikaseksi.

Tähän tekstin koristukseksi valitsin tällä kertaa kuvan, joka kuvaa meidän kaikkien oloa huomisaamuna. Kollektiivinen laattauskankkunen 2009!

Tänään tulis tsiksejä ja poikia kylään, pitäisi niille jaksaa siivota. Enää muutama tunti aikaa, millähän ihmeellä sitä sitten ryhtyis puuhaan.

Arvatkaas MITÄ! Mä pakenen tänään maasta. Ensin Lontoo. Huomenna Cardiff. Lauantaina Dublin!!!

Siinä tiivistetysti ohjelma jouluaattoon saakka. Aattona päristelemme takaisin Suomeen, ja liityn miehen suvun joulunviettoon. Varmasti pirteenä kuin appelsiini.

Tilaustöitä olen tässä väsäillyt hullun lailla valmiiksi, sekä Samuli Vauramolle toimittanut kuvia Berliinin filmifestivaaleja varten. Se on mainio mies ja ansaitsee menestystä – näin mä näkisin. Päivitän kaikkia näitä juttuja unikissa.comiin kunhan kerkiän..

Hienoa palautetta yhdestä toimituksesta tänään sain:

Kävin tulostamassa printit ja niistä tuli aivan helvetin hienoja! Oikein paljon kiitoksia! Tyytyväinen asiakas kiittää aivan mielettömästä työstä ja nopeasta palvelusta!

Awww! Onpa ehkä mahtavinta lähteä näin onnistunein fiiliksin reissuun. Väsyneenä voittajana!

Ajattelin tässä vielä suositella teille tässä vielä erinomaisia kappaleita. Osa menneisyydestä, mutta vuosienkin jälkeen niin älyttömän hienoja.

Jamiroquai – King for a Day (kiinnittäkää huomiota kattokruunun tipahtamiseen – hienoa ja sulavaa!)
John Mayer – Belief (haluun ton kitaran!)
Live – Deep Enough (Live, rakkautta jo vuodesta 1994!)

Ja sitten jos vaikka pakkailis suvun joululahjat ja lopulta omat reissukamatkin! Farewell kotimaa, ikävä tulee joitakin osia sinusta.

PS: Poets of the Fallin, Phoenix Effectin & Happoradion ystäviltä toivotaan äänestysvalppautta tämän suhteen. Kyseessä suht tärkeä “pysti”! Vinkkinä: täyttäkää kaikkiin kenttiin jotain, etteivät valinnat tyhjene lähetä-napista. Been there :)

Tänään on Conanissa House. Hugh Laurie. Conanissa. Tänään. Conanissa.

Pitää harkita Henkan pikkujouluja uudelleen. Kyllä, meillä on tallentava dikipoksi, mutku.

Conanissa. Hugh.

Dodii! Pikaisesti tulin tänne kertomaan, että kiirettä on pidellyt. Tilaustöitä pukkasi, muotokuvia väsäilen pariskunnista, keijulapsista, bändeistä, lemmikeistä ja yksittäisistä ihmisistä ja se on HIRMU MUKAVAA! Osan pitää ehtiä jouluksi, joten kiir kiir! Vielä tohon työpinoon ehkä pari lisääkin mahtuis, tiä tuosta.

Ensi keskiviikkona kipaistaan Sadun ja Johannan kanssa kohti Isohkoa Britanniaa, Lontoo-Cardiff-Dublin -reitti käydään taas läpi viikossa. Ystäviä ja siideriä! Junia, lauttoja ja lentoja! Tampereen pahviterminaali! Suuri Tapaaminen Dublinissa! Coldplay!

Sitä ennen ehdin vielä hoitaa muutamat joululahjapostituksetkin, mukavaa.

Rokkirintamalta kaikenlaista mukavaa.. Janne ramppaa tulevina päivinä jos jonkinlaisissa tv- ja radio-ohjelmissa kertoilemassa meiningeistä, levy valmistuu hyvää vauhtia ja Apocalypticakin nappasi sijoituksia jenkkilässä. Hauskaa, että heti kun hoksasin niiden tehneen Three Days Gracen kanssa yhteisbiisin, ni kelasin et toi oli kyllä nerokas veto ajatellen pohjoista Ameriikkaa. Ovat siellä hitusen suosittuja nääs. Täällä ei kovin moni taida vielä tietääkään – siispä laitan päivän musasuositukseksi, kas TÄSSÄ. Näyttäis äkkiseltään videolla olleen pitkälti yli 10 miljoonaa katsojaa, kun laskee yhteen parin eri videoversion luvut YouTubessa. Se on aika paljon, se!

Somebody get me through this nightmare, I can’t control myself.

Nyt jatkan touhuamista Projektin, muotokuvien ja Phoenix-ideoiden parissa. Mieskin tulee illalla kotiin, HURAA! Monta yksinäistä päivää takana. Jeesjeespox. Kivaa päivää.

Nauratti kovasti: Strange lions filmed on safari (video)
Kivat ihmiset äänestää Phoenix Effectiä Himotuimmissa!
HYVÄ SAMPIO!! Samuli Vauramo lupaavimpien eurooppalaisten näyttelijöiden joukkoon!

(PS: tarkottaahan se, et jos mä oon kuvannut lupaavaa näyttelijää, ni et kohta oon Holivuudissa kuvaamassa Housee??)

Olen ajatellut tänään nahkaa. Niin fyysistä kuin sitä henkistäkin, jota tarvitaan pahojen ihmisten ja tapahtumien varalle. Mulla tuntuvat kummatkin olevat melkoisen ohkaisia, enkä tiedä mistä niitä taikoisin lisää.

Kävin lääkärissä paikkauttamassa viime viikon nilkannyrjähdystä. Röntgenit, liimaside, mitään ei vialla mutta jomotus jatkuu. Lompakko tyhjeni, yksityiselle kun menin. Arvauskeskuksista mulla on vain huonoja kokemuksia ja muutaman vuoden takaisia traumoja. Melkein volistelin jo ostoskeskuksen käytävillä, kun tunsin itseni niin epäonnistuneeksi ja turhaksi yksilöksi. Taakaksi kaikille, taas.

En pystynyt jouluostoksiin, mutta lemmikeille toin hemmotteluasioita, jotta edes niiden suhteen olisi hyvä omatunto.

Kotiintullessa alkoi eräältä internetin taholta sen henkisen nahan raapiminen. Tämä ei ole oikeaa taidetta, koska käytät valokuvaa pohjana. Miten viitsit huijata ihmisiä noin. Kehtaatkin pyytää tästä rahaa. Itsehän en maksaisi tästä senttiäkään. Kuka tahansa osaisi tehdä näitä. Itse roiskin maalia kankaalle ja teen graafikon töitä, mutta sentään teen sen ITSE. Mäkä mäkä mäkä, nillin nillin viil viil.

Ja taas hajoilin. En siksi, että olis osunut arkaan paikkaan, vaan siksi etten halunnut olla yhdenkään ihmisen silmissä huono. Missään. Hajoilin, vaikka yhtä negatiivista kommenttia vastaan oli 50 positiivista.

Tarvitsen paksumman nahan. Sellaisen, joka ei hajoa On the Rocksissa hyvän biisin soidessa ja iloisen illanviettäjän liikaa innostuessa, sellaisen jonka kanssa voi heittää kärrynpyörää iskän pihalla ruhjoutumatta. Sellaisen, jonka voi silloin tällöin jättää oven väliin koko keskisormen kynnen irtoamatta.

Ja sellaisen, joka ottaa vastaan ventovieraiden asiattomia, typeriä, kateellisia, katkeria, tyhjänpäiväisiä kommentteja hetkeksikään kiristymättä.

—

Loppuun vielä täysin aiheeseen liittymätön juttu, luettuja kirjoja muistiin itselle. Gaimanin Neverwhere on vielä kesken, mutta rakastan sitä jo nyt, paljon.

Viime kuukausina luettuja
(Erityiset lempilapset saivat tähden* peräänsä, mutta mikään kirja ei ollut kehno.)

Zadie Smith: The Autograph Man*
Neil Gaiman: Neverwhere*, Coraline, American Gods*, Anansi Boys
Stephenie Meyer*: Twilight, New Moon, Eclipse, Breaking Dawn, The Host
Cecelia Ahern: A Place Called Here, If You Could See Me Now,
Where Rainbows End, PS I Love You, Thanks For The Memories
Alex Garland: The Tesseract*, The Coma
Marian Keyes: Anybody Out There*?
Ian McEwan: On Chesil Beach
Paulo Coelho: Eleven Minutes
Julie Parsons: The Hourglass

Kääk! Laittoivat minut galleriassa päivän kuvaksi. Tuo idols-kuvatus pällistelee nyt siis etusivulla vielä 21,5 tunnin ajan, pyöreästi.

Valokuvataulua olen laittamassa sivuille myyntiin, ellei kukaan ehdi napata sitä täältä blogista. Saa nopeusalennusta ainakin 5 euroa! Säästyy nimittäin se sivujen päivityksen & muun säätämisen vaiva.

Klikkaa kuvaa isommaksi!

Mittoja:

Koko taulu kehyksineen 25,5 x 53cm
Yksittäisen kuvan koko 12,5 x 17,5cm
Kehysten leveys 1,8cm, syvyys 3,5cm
Kehykset maalattua puuta, päällä lasi, tukeva ripustaa
Kuvat laadukkaalle paperille tulostettuja, 300dpi

Kehyksiin ängetyt kuvat löytyvät tästä, tästä ja tästä isompina – luonnollisesti ne on rajattu kehyksiin sopivaksi.

Hinta 50e + postikulut tai nouto

–

PS: Pete tippui. Vääryyden multihuipennus!!
PPS: Lifesize House!

Tänään testasin maalaamista ilman inspistä. Siis niin, että oikeasti pakotin itseni ottamaan sudin käteen ja käymään hommiin. Ja ihme kyllä, se toimi, aiemmista negatiivis-sävyisistä kokeiluista huolimatta! Työskentelin nopeasti ja tehokkaasti, ja tuloksena tämmöinen Einari. Vanhat kunnon lepakkokorvat.

Jos jollakulla on vielä etsinnässä lemmikinomistajalle lahja, niin tässäpä idea :) vielä olisi viikon verran aikaa näitä sutia. Täytynee tuonne sivuillekin pistää virallisempi “mainos” asiasta.

Ja niitä tekemiseen liittyviä knoppeja haluaville: kyseessä on digitaalinen maalaus, joten kuvan kokoa ja muotoa on mahdollista muuttaa vielä silloinkin, kun kuva on jo valmis (tietyissä maksimirajoissa, tietysti).

Tämä kyseinen Einari voidaan printata kaikkiin kokoihin A3:sta alaspäin ja kehystää sitten mieleisesti. Myös jonkinasteinen värien ja kontrastin muokkaaminen on mahdollista, jos nyt vaikkapa tuo vihreä ei sattuisi sopimaan meidän makuuhuoneen seinille.

Maalaus tehdään valokuvan perusteella, periaatteessa “päälle” maalaamalla. Ihan niin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi tätä kuvaa varten käsittelin valokuvaa sekä muutin taustan täysin erilaiseksi alkuperäisestä. Haluan myös, että kädenjälki näkyy maalauksellisen vaikutelman luomiseksi,joten käytettävän “sudin” valinta sekä muut pienet säädöt vaikuttavat myös lopputulokseen.

Prosessi on kuitenkin jokaisella kerralla yksilöllinen, riippuen kuvan laadusta, väreistä, koosta, rajauksesta, kaikesta..

Koiralle tai muulle lemmikille on myös mahdollista tehdä vaikkapa perhosen siivet, tai pistää se istumaan jonkin esineen päällä (tyyny/noppa/kurpitsa/auto/mikä tahansa omistajan harrastukseen liittyvä, esimerkiksi). Tai liukumaan pitkin sateenkaarta, kantamaan suussaan iPodia, selässään omistajaansa, kävelemään yli öisen kaupungin Gozillan kokoisena. Vain mielikuvitus on rajana.

Ja vielä lopuksi: Kyse on siis todellakin käsin maalatusta teoksesta, vaikkakin tietokoneen näyttöä tuijottaen. Mulla itselläni tälläisen digimaalauksen hyväksyminen “oikean” maalauksen rinnalle vei aikansa, mutta nyt niitä itse tehtyäni tykkään molemmista yhtälailla :)

Kankaalle maalatun kuvan ainutlaatuisuutta ei tietysti tällä tavalla saavuteta, mutta toisaalta tuo mukautuvaisuus moneen tarkoitukseen korvaa hieman sitä puutetta. Nykyään kun on myös mahdollista tilata kuvia oikealle kankaalle painettuna – ero näiden kahden eri tavalla toteutetun seinäkoristuksen välillä alkaa siinä vaiheessa olla melkoisen pieni!

Mulla on nyt virallisesti yritys. Toiminimi. Mä olen bisnesvuman.

Aija tulee Ruotsista tänään käymään, yökylään, saatetaan asialle ehkä pari lasia valkkaria nostaa. Mun oli tarkoitus piirtää Enskasta muotokuva, et voisin tarjota lemmikki-ihmisten ystäville joululahjaideaa siinä samalla, mut en nyt ehtinyt. Eläinlääkärit ja muut hoidettu, nyt on pakko ottaa tirsat että jaksaa.

Nyrjähtänyt nilkka se vaan pysyy turpeana ja kävely on kivuliasta. Tytöt yrittivät pakottaa lääkärille, mutta mä en voi uskoa että jotain on oikeasti rikki, kun kuitenkin painoa jonkun verran kestää. Liekö sitten.

Tämmöstä blogipohjaa vaihteeksi. Piristäiskö tää yhtään kaamosta? Aina kannattaa yrittää.

Kohta Enskaa eläinlääkäriin. Enska saa rokotuksen. Sitten pitäis vähän toimia Projektin hyväksi, tekstiä ja kuvaa.

Kylläpä teitä varmasti jännittääkin, mikä se projekti on!

Blääh. Olisin halunnut sellasen kivan tagipilven tohon sivupalkkiin, mutta tottahan toki olen jo sotkenut asiat tuomalla tänne vanhoja posteja jostain aikojen takaa (menivät yhden tagin alle), muuttamalla kategorioita tageiksi ja päinvastoin ynnämuuta ynnämuuta.. joten en oikein enää tiedä, miten saisin postit tägitettyä kivasti kaikki uudelleen ilman että siitä tulis kolmen vuoden urakkaa.

PYH. Ehkä vaan deletoin kaiken ja aloitan alusta.

Se, joka tajusi tästä jotain, on ilmeisesti taistellut saman ongelman kanssa. Se, joka ei tajunnut, on onnellinen ihminen.

Piti nousta huomenna aikaisin. Insomnia.