Jätän tän kuvan auki koko päiväks, niin ei pääse harmittamaan yhtä paljon ku eilen.

Tänään kaiken turhautumisen, bussilla hortoilun ja ihmissuhteiden hämmentämisen jälkeen teki mieli sännätä Auroraan pyytämään, että päästäkää lomalle. Vähän irti. Kauaks kaikesta. Mutta ehkä ne ois taas ilmottaneet, että on täällä sellaisiakin jotka oikeasti tarvii apua. Ihanat Suomen mielenterveyspalvelut.

No, uni auttaa ensihätään. Testataan, josko selvittäis ainakin 4h painajaisitta ja nivelkivutta.

Ois ihan älyttömän kivaa myös, kun vois parin päivän verran lukea ajatuksia ja tietää, miten tästä edetä ja onko enää tervetullut.. mihinkään.

Voi arrrrr… mulla odottaa tossa parit printit postitettavaksi, mutta en eilen enkä tänään ole juurikaan ovesta poistunut. Syynä joku mystinen, yhtäkkinen hiusmurtuma tai tulehdus tai mikä lienee oikeassa kintussa. Isovarpaasta jalkapöydän korkeimpaan kohtaan asti säteilee huikeaa kipua, jonka vuoksi en saa kenkiä jalkaan, varvasta taivutettua, sekä viime yönä säpsähdin kiljaisten hereille neljän aikaan.

Osui jalka nimittäin patjaan. Joo, kuulostaa tosi tuskalliselta..

Ja sitten.. tein tässä parin päivän aikana tällääset mainossivut, siltä varalta että joku mun vaatimattomat nörttitaidot haluaisi käyttöönsä

KLIK! KOTISIVUJA TÄÄLTÄ!

Alakulo oli ylläni kuin märkä rätti aamusta asti, mutta olen taistellut sitä vastaan hyvällä musiikilla ja vimmaisella työnteolla. Ei pysty, ei jaksa nyt mitään huonoilua. Vaikka omasta mielestä tietty syitä olis.

Hienoja ja huonoja juttuja samalla kertaa.

The Temper Trap eilen oli aivan käsittämättömän upea niinkin “uudeksi” bändiksi. Mulla tuli ihan Radioheadin keikan fiiliksiä, vaikka en millään tavalla näitä kahta haluakaan verrata. Mutta sellaisia.. Isoja Tunteita ja Inspistä. Tapasin pojat kolmen maissa, kuvailin ennen keikkaa odottelevia fiiliksiä ja valmisteluja. Keikan aikana kuvasin lavan edestä, lavalta bändin takaa, videokameralla yleisöstä, pidemmällä putkella yleisöstä.. ja ihan kaks biisiä ehdinkin kuuntelemaan ihan vaan omaksi iloksi.

Mun täytyy todellakin jossain vaiheessa lopettaa tää bändikuvailu. Ensinnäkään kukaan ei touhusta maksa, eikä kiitollisuudella tuoda leipää pöytään. Toisekseen, en mä mitään rahaa useimmilta musiikonretkuilta vois ottaakaan. En tiedä miksi, näin vain on.

Mutta, joka tapauksessa, niitä eilisiä kuvia tässä pikkuhiljaa kasailen tänne. Mukavia heppuja, toivon niille tosi paljon kaikkea hyvää ja menestystä.

Ja sitten ne paskemmat jutut: tää ongelma itsetunnon tai pienehkön paranoian tai minkä lie kanssa eläminen on taas ollut viime aikoina aika hiton raskasta. Viikon sisään olen kaksi kertaa poistunut isomman porukan seurasta täysin varmana siitä, että olen ollut riesaksi, tunkeilija ja alunperinkin täysi kuokkavieras. Kukaan ei ole erityisemmin mitään tälläistä sanonut, mutta luen aina ihan täysillä kaikenlaista vinkkiä ihmisten käytöksestä ja eleistä. Oon myös aivan saletinsatavarma, ettei näistä ihmisistä jatkossa juurikaan kuulu.

Tekisi mieli kaivaa taas kuoppa takapihalle ja piiloutua sinne. Parempi varmaan yksin kuin seurassa rikki. Mutta ensin pitäis keksiä duuneja, joista saisi rahaa, jolla voisi ostaa sinne kuoppaan säilykkeitä.

Kuoppaa parempi olis kuitenkin tämä. Enpä ole hetkeen haaveillut mistään isommin. Kaksi kuukautta pois tästä ja itsestäni, ainakin. Ruumillista työtä kunnes selkä katki.

Pyörii: Manboy - Advice, the Temper Trap - Resurrection.

Haluaisin nyt hymy kasvoillani tyrkyttää teille, rakkaat lukijat, kahta bändiä. Molemmat ovat viime aikoina suoneet helpotusta arkeen, ahdistukseen sekä mieltäkalvavaan ajoittaiseen tylsyyteen.

The Temper Trap
Aussiryhmä, joka esiintyy tänään PKK:ssa muutaman kilsan päässä kotioveltani. Menen jo iltapäivästä kuvaamaan miekkosia, kert järjestivät mulle passin! Oon ihan pähkinöinä, tai kuten Patzy tietäis, phäkinöinä. Oon tuota nk. ensimmäistä hittiä kuunnellut toistolla viime aikoina, mutta nyt alkaa koko albumi Conditions olemaan kans aika tuttu. Videoita voi tsekkailla täältä, Spotifysta löytyy vasta Science of Fear + pari remixiä.

Ihan mahtava meno. Hienoja fiiliksiä. Inspiroivia sellaisia.. saas nähdä, miten phäkinöinä olen tänpäiväisen keikan jälkeen.

Voiskohan ne ottaa mut mukaan kiertueelle kuvaamaan, roudaamaan ja vaikka myymään paitoja? En ehkä tietäis mitn parempaa kuin kiertue-elämä, vaiks monet muusikot sitä vihaakin. Autossa istuminen on MAHTAVAA, sanotte mitä sanotte. Ja lentäminen. Ja hotellitkin, yleensä. Ja ennenkaikkea keikat, jos sattuu bändistä pitämään livenä.

Josta pääsemmekin seuraavaan suositukseen. Juu. Mähän olen näistä jatkuvasti mesonnut, mutta liika ei ole liikaa jos toistoon on syytä:

Manboy

Alkuun räväytetään setti tuoreita kuvia toissailtaiselta keikalta Jyväskylästä. Sitten voitais jälleen kerran tsekkailla Please Stop Crying -videota. Lopuksi hyvänä tehoannoksena MySpacesta löytyvät näytteet jokaiselta neljältä levyltä (at the moment, ainakin).

Jos voisin, laittaisin korviinne soimaan kaikki levyt ja varsinkin viime kuukausien rakkaimman, Velvet-biisin. Ja uusimmalta levyltä Advicen ja ja ja..

(EDIT: Voinhan mä! Ainakin Spotifyn käyttäjille. Tosta ja tosta, noin vaan.)

En mä tiedä mitä muuta sanoa. Mielipideasioitahan nää nyt on, mutta MUN mielestä mun mielipide on oikea, mitä musiikkiin tulee (!!!!) ja Mänkkärit yks aliarvostetuimmista porukoista mit tästä maasta löytyy.

Parastahan tässä mun tuputtamisessa on tietysti se, etten ite juurikaan siedä musiikintuputtajia. Viime aikoina, varsinkin Spotifyn myötä, oon kyllä yrittänyt olla vähän uteliaampi muiden suosituksia kohtaan - ihan vaan siksi, että 1/100 kerrasta siitä saattaa tykätäkin, mutta ennenkaikkea siks että sit kehtaan taas paremmin itse tuputtaa. Hahhaa.

Jotenkin tämmönen tuputtaminen on jäänyt vuosien varrella tavaksi, en mä enää keksi edes kunnon syytä miksi sitä pitää tehdä. Kai se on sellaista hyvän asian ajamista, jollain tapaa. Kert hyvät musiikot ansaitsee lisää huomiota ja sitä kautta elantoa.

Tupu tupu tupu. Sitten siihen haircuttiin:

Kävin toissailtana Jyväskylässä, juu. Nappasin kyydin mainiosta kimppa.netistä (joskin suosittelen erityistä varovaisuutta ja ennakkoluuloja kyseisenlaisia palveluja kohtaan) ja JEAH. Kohdalle osui ilmastoitu Audi kuumalle perjantaille. Muutaman tunnin hurautus ja hengailinkin jo kävelykadun varrella mukavalla terassilla. Alkuun aika kävi aika saatanan pitkäksi ja vannotin itselleni, etten koskaan enää matkusta minkään bändin vuoksi yksin minnekään, mutta hyvinhän se sitten meni. Sain juttuseuraksi viiskymppisen sedän, joka kiertää Suomea moottoripyörällä. Puhuimme mm. lamasta, Pirkka-Pekka Peteliuksesta ja vähemmistöistä. Lystiä. Sosiaaliselle tuulelle sattuessaan on kyllä mukava kuulla muiden ihmisten tarinoita.

Sitten tapahtui keikka, sitten tapahtui kaikenlaisia asioita, sitten tapahtui aamujuna kotia kohti. Ja pienet päivätirsat & eri kiva viesti herätykseksi.

Eilen käytiin miähen kanssa pyöräretkellä, viemässä Enska isolle niitylle joka lähistöltä löytyy. E painelikin pitkässä ruohikossa niin kovaa korvat putkella, että kotona pääsi pieni oksu. Sen jälkeen kokkailin uusia perunoita, possupiffiä maustevoilla ja ihan älyttömän hyvää salladia & jugurttikastiketta. Omnom!

Aijakin on Suomessa! Perjantaina jo lyhykäisesti nähtiin (ja sitten ampasin kohti keski-Suomea), mutta pakkohan tässä on vielä vähän ehtiä morjestella. Pakko!

…

Viime yönä uneksin pelastavani pienen kekaran sillan alta jäistä ja etsiväni Hugh Laurieta Nyy Jorkista vanhan tuttavan avustuksella. Siellä oli talvimyrsky. Seuraava uni, jossa lensin Kalifornian rannikolla lämpimässä tuulessa sinivihreän meren yllä, olikin sit ihan älyttömän tervetullut pätkä. Oi voi kun se oli mahtavaa.

Pääsispä sinne joskus (pian) takaisin. Mangofarmi, merenranta, alpakkeja, koiria ja kissoja. Sekä ehdottomasti ämpärillinen tiikereitä.

Tälläisiä myytävänä.

• Ensimmäisessä kuvassa Einari hieman narraa, sillä printin koko on oikeasti 58 x 30cm. Postitetaan turvallisesti pahvirullassa.
• Toinen kuvista on öljyvärityö, 50 x 20cm (nk. Deep Edge -kankaalle, ei tarvitse kehyksiä. Reunukset mustat.)
• Kolmas kuva, pudonnut enkeli, on valmiiksi kullanhohtoisiin puukehyksiin, lasin alle kehystetty printti, kehyksineen 36cm leveä.
• LISÄYS: Alimmaiseksi nakkasin vielä uusimman öljyvärityön. Kokoa 20 x 40cm!
• Hintatiedustelut tai vaikka suorat tarjoukset meiliin! :)

Entinen RMJ, tätä nykyä (Porin) PartyCamp oli oikeasti tänä vuonna hauska. Muutaman vuoden kirosin Rauman versiota festarista alimpaan helvettiin, mutta silti siellä joka vuosi olin. Syystä tai toisesta. Nyt viimeiset kaksi vuotta sitten paikalla taas, Porissa. Lerhon ja Pirssi-Sipolan kanssa siellä vähän toimiteltiin ja nautiskeltiin iloisen ilmaista mehujuomaa.

Oli Tehosekoitint ja Happoradioo ja Manboyta ja kaikkee kivaa. On kaverikuvaa Frederikin (!) kanssa ja lämpimiä muistoihin painautuneita kuvia Matin ja Mervin pusuista. Reidet ja persse mustelmilla sähköhärästä ja lihakset liian kipeitä rivakkaan kävelyyn.

Lerho ja Pirssi on kyllä ässiä. Niil on mukava majoittua. Siellä asuu myös kissa Kaustine, joka tuli aina purisemaan ja pussailemaan ku nukuin, sitte Viivi ja Taavi, jotka on isoi koiranroikalei ja hirmu helliteltäviä. Salaa annoin pari herkkupalaa vaiks ne ei sais oppia kerjäämään. Mää pidän siitä perheest. Sitte pääsin tänään vielä kotiinki autokyydil ja yks Erin Omainen heppu kuskina. Ja väsynyt pölvästi takapenkillä. Niiden kanssa on jaettu nyt epäilyttävän paljon informaatiota kaikenlaisista hölmöyksistä. Miksi? En tiedä.

Mut nyt pötkölleen. Vampyyreita kirjan muodossa ja luultavasti unissa liskoja - saas nähä kuinka pelottavia. (Viime yönä juutalaisia, rokkareita ja hyönteisiä.)

Hyvää yötä, toivottaa teidän oma Tisbonne Espoon kuulaasta yöstä.

Mies on ihana. Se osti mulle eilen inttervepistä Sims kolmosen. No, siinä kävi sitten niin että tänään ei töitä tehty. Tänään rakennettiin taloja, hahmoja ja pihoja. Pidettiin pippaloita ja edettiin uralla. Ajeltiin ympäri kyliä, saalistettiin perhosia, ötököitä ja ongittiin kaloja. Flirttailtiin vähän tytöille ja työkavereille.

Shakkiakin pelattiin puistossa keskellä yötä, kirjakauppa on koluttu oppikirjoista. Paljon on ehditty.

Oikeanlaista tukkaa siellä ei vielä ole, joten mennään toistaiseksi vielä tälläisellä nuorekkaammalla rokkifrisyyrillä.

Gregory elää ja voi hyvin. Sarjan tauoltapaluuta odotellessa.

Mahtavaa, miten joillakin ihmisillä on taito haukkua sekä kuvaaja että kohde yhdellä lauseella, ja siihen päälle on vielä taito löytää itsestään se tarve kertoa tämä näille kahdelle. Alkaa tiistaiaamukin taas reippaasti ihmisten tarkoitusperiä kummastellessa ja useimpia tämän rodun edustajia vihatessa.

Naapuripariskunta se mellastaa taas, keskellä päivää. Lapsi itkee, tavaroita paiskotaan, akka huutaa niin ettei ajatuksiaan kuule. Tämmöistä tapahtuu viikon parin välein. Eikö tulis mieleen esimerkiks erota? Huhuu? En ymmärrä, miks pitää roikkua väkisin parisuhteessa josta ei tuu ku katkenneita ohimosuonia.

Käytiin eilen katsomassa Mammutti Timon ja Samulin kanssa. Oli hienoa draamaa se, ei tosin helpottanut yleistä surua ja vihaa koskien maailman menoa. Huomasin pitäväni kovasti Michelle Williamsista. SyNpaattinen täti, uskottava ja likable. Gaelikin on ihan kiva jäpikkä.

Unet eivät taas antaneet paljon lepoa. Juoksentelin karkuun ahdistelevia, ketteriä, uhkaavia juoppoja asematunnelissa, veitsen kanssa huitovaa tätiä, todistin vartijan elvyttämistä ja verilammikoita, hukkasin Sadun sinne kaiken mellakan keskelle… ulos ambulanssia vastaan juostessani näin naisen potkaisevan sirpaleiksi jäätyneen kissan ja huutelin vihaisena perään kyyneleet silmissä. Täti vaan hiihteli karkuun ja huusi että kato ku nyt on kiire. Kanniskelin käsissäni isointa leipäveistä meiltä täältä kotoa, siltä varalta että joku tulee taas liian lähelle.

Onneksi heräsin, ennen kuin tuli. Nyt aamukahvia ja kivaa musiikkia (Spotify-linkki: KLIK!) ja yleistä elämän fiilistelyä. Hah, eilen mahtavasti päivitin Twitteriäni sanalla “devlins”. Tarkoitus oli siis kirjoittaa devlinsit Spotifyn hakuun. Mulla menee jo nää internet-ihmeet sekaisin.

Jahas, voisikin päivittää loput paskat kuvat vajakin näköisistä ihmisistä nettiin. Pääsisi sitten taas parempi kansa arvostelemaan. Sen jälkeen hommaan lisää duunia ja lasken paljonko tartteis kerätä rahaa, että talvella pääsis hetkeksi näistä meiningeistä nk. svidduun.

Muistattehan tarttua tarjoukseen jo tänään, ryökäleet! :)

KLIKKAA TÄTÄ.